Gen desizyon ki fè w mande si Ayiti toujou gen yon Leta, si li toujou gen yon Konstitisyon, oswa si li se yon tèritwa san mèt kote Nasyonzini ap deside, OEA ap preskri, epi kèk diplomasi ap trase liy wouj tankou pwofesè ap korije elèv. Lè w tande moun ki sibi sanksyon ONU yo pap ka ni kandida ni elektè nan eleksyon Ayiti, ou pa bezwen filozòf pou konprann nou franchi yon liy danjere : *liy kote yon òganizasyon entènasyonal vin gen plis pouvwa pase lalwa peyi a. Si se konsa, kite yo boule Konstitisyon an net. Paske li pa sèvi anyen ankò.*
An n byen klè : pa genyen okenn peyi sou latè ki ta aksepte enjerans sa a. Pa Etazini. Pa Lafrans. Pa Kanada. Pa Brezil. Pa Kenya. Pa Ouganda. Okenn. Nan okenn peyi yo pa ta kite Nasyonzini deside kiyès ki gen dwa vote, kiyès ki ka kandida, kiyès ki ka patisipe nan lavi politik peyi yo. Sa se nannan souverènte. Sa se lespwa dènye yon nasyon genyen anvan li tounen yon pwotektora. Men Ayiti, tankou yon bèt blese, san defans, ap kite prensip fondamantal yo trayi, vann, defòme, kòm si dwa sitwayen se yon moso papye ka chanje selon lòd yon komisyon entènasyonal.
Wi, se vre anpil moun ki sou lis ONU a se chèf gang. Men si jijman pa fèt lakay nou, si prèv pa prezante devan tribinal Ayisyen, si manda entegrite pa egzèse pa enstitisyon Ayisyen, e si nou kontinye kouri dèyè lis sanksyon kòm si se bib la, demen se pa gang yo y ap mete sou lis la : se politisyen, jounalis, opozan, sitwayen ki deranje kèk gwo enterè. Yon sistèm enjerans pa janm rete nan kategori li te kòmanse a ; li toujou elaji, li toujou vin pi agresif, li toujou vin pi politik. Lèkounya, yon moun ka pèdi tout dwa sivil li sou baz yon lis ki soti nan New York, san tribinal, san avoka, san apèl. Se konsa diktati modèn yo fonksyone : dou, diplomatik, men implacable.
Akseptasyon san kondisyonn sa a montre feblès Leta Ayisyen, feblès konsèy prezidansyèl, feblès elit politik yo ki prefere kowtow devan presyon entènasyonal olye yo defann prensip fondamantal peyi a. Nan popilasyon an, ensekirite fè moun tounen imilye : yo pare pou di “wi” ak tout bagay si yo panse sa pral ranje pwoblèm gang yo. Men yo pa konprann pyèj la : jodi a se gang yo retire dwa vote yo; demen se menm pèp la y ap retire dwa ekziste politikman.
Yon eleksyon kote ONU ekri règleman yo, kote Kanada fè w konnen kiyès ki pa dwe vote, kote Etazini ap di kiyès ki dwe rete nan gouvènman an, se pa yon eleksyon Ayisyen. Se yon simityè souverènte nasyonal. Se yon teater kote w ap fè pèp la vote pou satisfè kominote entènasyonal olye w konstwi yon pwojè nasyon.
Se pa solisyon pou fè fas ak gang yo. Se yon demisyon istorik. Se yon ofans ak memwa Dessalines yo toujou renmen site sou papye, men yo kontinye trayi nan aksyon.
Ayiti pa bezwen eleksyon fabrike. Pa bezwen demach ki soti lwen. Pa bezwen moun k ap ekri lwa elektoral la nan biwo kote map Ayiti sèlman egziste kòm yon pwen wouj. Ayiti bezwen prensip. Ayiti bezwen Leta. Ayiti bezwen oze kanpe devan tèt li. Paske si nou aksepte prensip sa a, si nou aksepte ke yon òganizasyon entènasyonal ka deside kiyès nan pitit Ayiti ki sitwayen oswa non, nou pa gen okenn rezon pou nou fè eleksyon. Se pi senp pou yo voye yon rezolisyon ak non moun yo vle mete sou pouvwa a, epi n ap fè ekonomi lajan.
Sa rive nan pwen kote nou dwe di l byen fò, san pè : yon peyi ki pa deside pou kont li kiyès ki ka vote, pa yon peyi ankò.
Jean Launy AVRIL, editoryalis-Centre à la Une
08 desanm 2025