Nan maten 16 desanm 2024 la, odyans ki te prevwa pou mèsenè kolonbyen yo ak lòt akize nan asasina Prezidan Jovenel Moise echwe yon lòt fwa ankò. Absans entèprèt, retrè yon majistra kle, ak kondisyon detansyon yo, tout ansanm reflete yon kriz pwofon nan sistèm lajistis Ayiti.
Asasina Prezidan Jovenel Moise, ki te choke konsyans nasyonal ak entènasyonal la nan jiyè 2021, rete yon dosye ki mande yon jijman ekitab, transparan, epi rapid. Malerezman, depi plis pase twa zan, pwosè sa a ap trennen. Sa ogmante dout sou kapasite sistèm lajistis ayisyen an pou adrese ka enpòtan, espesyalman lè dosye sa a gen enplikasyon nasyonal e entènasyonal.
Yon sistèm lajistis an difikilte
Fenomèn retrè Majistra Denise Papillon sou baz « rezon pèsonèl » montre ensekirite ak presyon ki antoure dosye sa a. Èske enstitisyon nou yo prepare pou kenbe endepandans yo nan yon kontèks kote enterè nasyonal, politik, ak etranje kwaze? Malgre tout difikilte yo, jistis pa ka rete yon opsyon, men yon obligasyon.
Anplis de sa, absans yon entèprèt pou kolonbyen yo pa jis yon echèk lojistik, men yon echèk etik ak legal. Li se yon senbòl yon sistèm ki souvan neglije dwa moun, kèlkeswa kilti, lang, oswa nasyonalite moun yo. Èske nou ap kontinye tolere sa, oswa nou pral fè yon efò reyèl pou refòme enstitisyon nou yo?
Responsablite Leta ak enstitisyon yo
Ministè lajistis la, ki dwe garanti ke tout pati gen aksè a yon pwosè ekitab, montre yon feblès grav nan jesyon dosye sa a. Enkapasite yo pou mete entèprèt la disponib sou tan, ansanm ak move kondisyon detansyon Felix Badio, montre yon mank angajman serye pou amelyore sistèm penitansye ak pwosedi jidisyè nan peyi a.
Anplis de sa, n ap sonje viktim ki se Prezidan Jovenel Moise. Dènye mo li yo pa t ka tande, men yo gen yon eko ki mande jistis. Li enpòtan pou nou rekonèt ke yon peyi ki vle bati sou demokrasi dwe jere ensidan sa yo avèk anpil rigè.
Yon apèl pou aksyon
Nou, nan Centre à la UNE, ap mande pou yon angajman kolektif ki pouse Ayiti soti nan sa ki sanble yon labirent enpinite. Tout gouvènman, òganizasyon nasyonal ak entènasyonal, osi byen ke pèp Ayisyen an, dwe fè presyon pou yon pwosè ekitab.
Asasina Jovenel Moise a pa dwe tounen yon paj ki fèmen san jistis. Li dwe sèvi kòm yon chimen refòm pou yon sistèm lajistis ki gen anpil tan ap defavorize popilasyon an. Si nou pa ka jwenn jistis nan ka sa a, kiyès ki ka garanti ke lòt Ayisyen viktim pral jwenn li?
Jean Launy Avril
Editoryalis, Centre à la Une